BLOGIN TAKANA

★21-vuotias Turkulainen hevosharrastaja.
★Ylläpitohevosen Glitterin jälkeistä elämää uuden hevosuttavuuden Ministerin kanssa.
★Valmentaudun aktiivisesti ja tavoitteet ovat kilpailemisessa!

» Lue lisää minusta


31. heinäkuuta 2016

Yhtenä hymynä!

Viimeistä lomapäivää viedään ja olenkin yrittänyt ottaa kaiken ilon irti näistä hellepäivistä sekä viimeisistä lomapäivistä! Tämän vuoksi kone on pysynytkin visusti kiinni ja tämäkin kisapostaus tulee vähän jälkijunassa mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Postauksen kuvat: © Mari Soiniitty & Hensku 

Viime viikon keskiviikkona suunnattiin kohti Piikkiötä Ylikylän tallille seurakarkeloihin joissa hypättiin Glitterin kanssa 90 sekä 100cm luokat. Meidän kuski Kiira hyppäsi kisoissa myös itse aikaisemmissa luokissa joten oltiin Glitterin kanssa liikenteessä jo suhteellisen aikaisin siihen nähden,että 90cm luokka alkoi vasta lähempänä neljää. Gee onneksi käyttäytyy kisapaikoilla kuin kotonaan ja odottelikin kopissa melko lunkisti.



90cm sekä 100cm luokissa olikin onneksi sama rata joten riitti onneksi kun radan käveli kerran läpi. Arvostelultaan luokat olivat 367.1 eli perusradalta jatkuin suoraan uusintaan. Otettiin Glitteri hyvissä ajoin ulos kävelemään jonka jälkeen varustin sen ja suunnattiin kaikessa rauhassa verkkaan. Verkassa tein paljon temponvaihteluita ja keskityin vain siihen,että sain ratsastettua sen ohjan ja pohkeen väliin. Gee oli alusta alkaen oikeastaan aika yllättävän hyvän tuntuinen ja teki myös verkkaesteille hyviä sujuvia hyppyjä! Suht luottavaisin mielin jäätiinkin siis odottelemaan omaa vuoroamme. Itse rata rullasi tasaiseen ja hyvään tahtiin. Laukka pyöri läpi kaarteiden, paikat löytyivät ja mikä nyt kaikista positiivisinta oli, että ratsastin enkä jähmettynyt missään kohtaan. Puhdas ratahan sieltä tuli ja siinä kohtaa hymyilin kyllä kilpaa auringon kanssa. Loppujenlopuksi oltiin toisia ei sijoittuneita tässä luokassa. 

Metrin luokkaa varten verkassa vain ravailin, laukkasin ja otin pari hyvää hyppyä pystylle sekä okserille. Pyrin saamaan tässäkin luokassa sen saman fiiliksen joka meillä oli edellisessäkin luokassa ja itseasiassa Gee tuntui metrissä vielä paremmalta!  Geellä ei ollut missään kohtaan aikomustakaan kieltää vaan se tuntui koko ajan varmalta ja teki sujuvia hyviä hyppyjä, laukka pyöri ja sain ratsastettua hevosen niihin paikkoihin joihin halusinkin. Uusinnan viimeinen pääsi tipahtamaan mutta se ei kyllä haitannut tuossa kohtaa. Loppujenlopuksi oltiin luokassa kahdeksantena. En edes muista koskakohan viimeksi oltaisiin lähdetty kisoista näin hyvillä fiiliksillä pois, siitä on kyllä jokunen tovi kyllä aikaa! Kyllähän se sujuu kun kuski vaan muistaa ratsastaa.





Kaikenkaikkiaan siis oikein onnistunut ja mukava aurinkoinen kisapäivä, näitä reissuja ehdottomasti lisää!

1

28. heinäkuuta 2016

Throwback thursday

Voi jestas miten sitä välillä oikein havahtuukaan kuinka nopeasti aika rientääkään.. Näistäkin kuvista on jo melkein ikuisuus aikaa. Vanhoja kuvia kun on aina niin kiva selata näin jälkikäteen joten pieni takaisinheitto vuosiin 2012- 2013. Kuvissa vanha vuokrahevoseni Diva. Jestas miten tulikin noita aikoja ja etenkin tuota tammaa ikävä näitä kuvia katsoessa. 











3

23. heinäkuuta 2016

Hyppääminen on helpompaa kun on ajatus mukana



Maanantaina meillä oli hyppäri mutta tällä kertaa kävimme kokeilemassa meille ennestään tuntemattoman valmentajan tunnilla. Meillä ei ole mitään aikeita vaihtaa valmentajaa mutta tilaisuuden tullen päätettiin käydä kokeilemassa Tarun tunnilla ja kuulemassa meille ulkopuolisen valmentajan mielipiteet ja näkökulma tästä meidän touhusta. Kaikenkaikkiaan tunnista jäikin suht positiivinen fiilis ja saatiin positiivista palautetta mikä oli lohduttava kuulla! 

Kuten nyt varmaan edellisistä kisapostauksista on tullut jo ilmi,suurin ongelma tällä hetkellä on se,että en yksinkertaisesti osaa ratsastaa kisoissa. Kotona kaikki sujuu tosi kivasti mutta kun lähdetään kisoihin ratsastaja jähmettyy. Mua ei jännitä vieraan valmentajan tunnit tai yleisesti valmennukset ollenkaan mutta kisoissa tilanne on aivan eri. En osaa sanoa mitä edes kisoissa jännitän mutta epäonnistumisten myötä musta tulee tosi epävarma ja luotto omaan tekemiseen katoaa täysin ja siinä samassa peli onkin jo menetetty. 

Itsenäisen verryttelyn jälkeen aloimme tulemaan kummastakin suunnasta kavaletti-kavaletti linjaa niin,että väli tultiin alkuun normaalilla 5 laukalla jonka jälkeen lähdettiin kokoamaan 4 askeleeseen ja lopuksi sujuvalla 6 askeleella. Tämän jälkeen otetiin muutamat yksittäiset hypyt ristikolle sekä okserille jonka jälkeen tulimmekin pariin otteeseen pientä radan tynkää.Kauheasti ei tällä kertaa hypätty saati kovin isoja sillä keskiviikkona lähdettiin seurakisoihin joissa hypättiin kaksi luokkaa. Palautteeksi saatiin,että mun pitäisi alusta alkaen ihan sieltä verryttelystä asti lähteä ratsastamaan ja työstämään kunnolla ajatuksen kera. Melko itsestäänselvä asia mutta joka kumminkin tuppaa unohtumaan ja helposti menen sieltä mistä aita on matalin. Tarukin totesi,että aloin vasta kunnolla ratsastamaan kavalettitehtävällä vaikkakin mun olisi jo sieltä verryttelystä asti kuulunut ratsastaa samalla tavalla. Kun taas muistin ratsastaa ja ajatus oli omassa tekemisessä mukana paikat löytyivät ja kaikki rullasi oikeastaan aika kivasti.

 Itse kisat menivät puolestaan paremmin kuin pitkään aikaan, en edes muista koskakohan viimeksi olisi kisojen jälkeen jäänyt noin hyvä fiilis! Tällä kertaa muistin ihan jopa ratsastaakkin ja 90cm luokasta napattiin puhadas rata ja metristä perusradalta nolla mutta uusinnan viimeinen tuli alas. Kisoista kumminkin lisää seuraavassa postauksessa.

0

21. heinäkuuta 2016

Maastopäivä









 Kuvailtiin Essin kanssa pitkästä aikaa päittäin reilu viikko takaperin. Alunperin tarkoitus oli ratsastaa Glitteri kentällä mutta alkukäyntejä kävellessä päätettiinkin pitää  maastopäivä kun Essi ehdotti,että voi kyllä tarpeen tullen juosta meidän perässä. Päätettiinkin siis hyödyntää tilaisuus suuntaamalla maastoon! Vähän vaihtelua niihin kenttäkuviin. Glitterille maastopäivä tuntuikin passaavan paremmin kuin hyvin ja pieni tamma viilettikin pisin hiekkatietä niin innoissaan korvat tötteröllä!


Blogi sai pitkästä aikaa uuden ilmeen kun Emma loihti meille jälleen ihanan ulkoasun!:) Mitäs tykkäätte?
0

14. heinäkuuta 2016

Maailman ihanin Glitteri


Annika kävi pitkästä aikaa kesäkuun puolella kuvailemassa meitä ja saikin ikuistettua ihan älyttömän ihania kuvia. Pidemmittä puheitta olkaas hyvä! Mikä kuvista on teidän lemppari? 














1

4. heinäkuuta 2016

Metsämäki horse show


Ei nyt taaskaan mennyt ihan niinkuin elokuvissa ja tuntuu,että jokainen kisapostaus alkaa pikkuhiljaa vain toistamaan itseään.. Eilen sunnuntaina tosiaan lähdettiin hyppäämään Metsämäkeen 90 & 100cm luokat. Tuloksena 90 luokasta hylsy ja metrin radalta napattiin 4 virhepistettä. Pieni epätoivon poikanen tässä alkaa kyllä pikkuhiljaa tulemaan kun joka kisoissa kerta toisensa jälkeen ihan joka kerta sama juttu.. Koskakohan sitä oikein oppisi ratsastamaan kisoissa samalla lailla kuin mitä kotonakin. Tykkään käydä kisoissa enkä koskaan jännitä ennen kilpailuita.. Turha hätiköiminen ja jännittäminen tulee vasta itse radalla. Vaikka kuinka ajattelisin kilpailut valmennustilanteena jossain kohtaa pakka hajoaa aina käsiin kun lähden yliratsastamaan tai vaihtoehtoisesti en osaa tehdä selässä yhtään mitään. 



Postauksen kaikki kuvat ©Hensku

90cm rata oli kyllä niin yksinkertainen ja simppeli kuin vain voi olla ja esteetkin näyttivät ihan hurjan pieniltä. Arvostelultaan luokka oli A.2.0. . Laukka ei pyörinyt yhtään mihinkään ja homma meni aikalailla matkusteluksi. Kolmoselle stopit ja toisteksi viimeiseltä esteeltä kiellettiin pihalle. Niin me se vain tyrittiin ja ei voi kuin kysyä,että miksi en ratsastanut? 


Metrin verryttelyssä aloin pikkuhiljaa herämään siihen itse päivään ja hommaan  alkoi tulemaan jokin tolkkukin ihan jo sieltä verryttelystä asti. Pyöritin kunnolla laukkaa pari kierrosta niin,että sain ratsastettua Geen kunnolla ohjan ja pohkeen väliin. Ennen meillä oli ongelmana se,että Gee kaahotti kuin mikäkin pikajuna esteiltä toiselle kun nyt taas ongelmana on se,että gee jää helposti jäpittämään pohkeen taakse eikä laukka pyöri kunnolla. Kas kummaa hommasta alkoi pikkuhiljaa tulemaankin jotain kunhan itse lähti oikeasti ratsastmaan ja Gee tekikin oikein sujuvia hyppyjä verkkaesteille. Metri oli arvostelultaan 367.1 eli perusradalta olisi jatkunut suoraan uusintaan. Kakkosen jälkeen jäin kaarteessa liikaa nyppimään laukkaa pois jonka seurauksena Gee pääsi kieltämään sarjan a-osalle. Uusiksi yrittämällä yli ja loppuradan tajusin ratsastaakkin kun päässä pyöri vain,että kahta hylsyä me ei kyllä todellakaan oteta. 







Jos halutaan päästä tästä kehittymään ja etenemään on tässä pikkuhiljaa alettava miettimään ja kehittämään jotain miten pääsen tästä turhasta stressaamisesta ja jännittämisestä eroon. Kotona kaikki tosiaan sujuu ja pystyn ratsastmaan rennosti turhia miettimättä. Pitäisi vain päästä useammin kisoihin niin,että saadaan rutiinia ja mahdollisimman paljon niitä ratoja alle. Nytkin ennen näitä kisoja oli taas turhan pitkä tauko kun edelliset kilpailut olivat kuukausi takaperin. 


Vaikkakin hylsy ensinmäisestä luokasta turhautti ja harmitti ei me sentään ihan murheen murtamina kisoista pois lähdetty. Positiivista,että hylsyyn ei lopetettu ja,että jälkinmäinen rata oli nyt kokonaisuudessan puolet parempi kuin mitä ensinmäinen. Eiköhän tää tästä toivottavasti ala rullaamaan ajallaan kunhan vaan saadaan lisää sitä kokemusta ja rutiinia, loppupeleissä me kumminkin ollaan aika vähän kisoja kierretty.


Jännitättekö te kisoissa tai miten olette päässeet liiallisesta jännittämisestä eroon?
2

1. heinäkuuta 2016

Heinäkuun ensinmäinen



Taas on jokunen tovi vierähtänyt viime postauksesta. Syy hiljaisuuteen on niinkin yksinkertainen, kuin ettei tällä hetkellä ole oikein mitään kerrottavaa. Tälläkään postauksella ei ole varsinaista aihetta mutta päätin tulla päivittämään muutaman kuvan myötä viimeaikaiset kuulumiset! Arki pyörii lähinnä kodin, työpaikan ja tallin välissä juoksien joten aika on myös ollut kieltämättä vähän kortilla. Juhannuskin tuli ja meni ja meidän festivaalireissu olikin jo ohitse ennen kuin sitä ehti kunnolla edes sisäistämään. Vietettiin kaveriporukalla ihan huikean kiva juhannus Raumalla! Ensi viikolla jatketaan samoissa merkeissä koko viikonloppu Ruisrockissa ja siinä samassa mulla alkaa vihdoin ja viimein kolmen viikon mittainen kesäloma! Viimeistään lomalla aikaa tulee olemaan kunnolla niin itselle, kavereille, hevosille kuin bloggaamisellekkin ja kaikkea kivaa on tässä suunnitteilla!


Glitterin kanssa arki rullaa tasaiseen hyvään tahtiin. Tänään otettiin aamusta muutamat hypyt joiden pohjalta ollaan ainakin vielä lähdössä positiivisin ja luottavaisin mielin sunnuntaina Metsämäen kisoihin joissa hypätään 90 ja 100cm luokat. Näitä Metsämäen kisoja sitä odottaa joka kesä kyllä aina eniten! Palaillaan siis seuraavan kerran kisapostauksen merkeissä.


Annika kävi muutama viikko takaperin pitkästä aikaa kuvailemassa meitä joten tässä pientä esimakua, näitä tulossa lisää kunhan saan vain loput kuvat itselleni :)

0

Copyright

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2016