Syksyn kohokohta - HIHS

Helsinki International Horse Show on ehdottomasti joka vuosi ollut se syksyn kohokohta ja sunnuntaina ratsastettu World Cupin osakilpailu on nähtävä kyllä aina joka vuosi paikanpäältä! Se tunnelma mikä hallissa aina vallitsee kun yleisö elää suorituksissa ihan täysillä mukana on jotain niin hienoa,ratojen viimeisillä esteillä yleisö suorastaan pidättää aina hengitystä. Alunperin olisin halunnut lähteä myös lauantai päiväksi mutta koska Turku-Helsinki välin edestakaisin useasti ajaminen ei olisi ollut kovinkaan järkevää lähdinkin vain sunnuntaiksi. Tänä vuonna olin etuoikeutettu kun sain mahdollisuuden lähteä Hihssiin Playsson.netin puolesta. Tämän vuotinen Hihs olikin itselleni jo neljäs peräkkäinen vuosi!  Mun sunnuntai päivä kului areenan reunalla seuraten maailman huippuja! 

Expo ehdittiin kiertää pariinkin eri otteeseen ympäri ja vaikka kaikkea kivaa ostettavaa olisi ollut tarjolla vaikka kuinka niin ensinmäistä kertaa varmaan ikinä lähdin kumminkin tyhjin käsin tuolta pois. Aurinkolipalliset kypärät tuntuvat tällä hetkellä olevan kovassa huudossa kun erityisesti ainakin oma huomioni kiinnittyi siihen,että niitä näkyi olevan myynnissä melkoisen paljon. Nämäkin herättävät paljon mielipiteitä mutta itse ainakin tykkään!

Nämä kuvat ovat Essin käsialaa! 

Muiden kisaamista katsellessa sitä tuleekin itselle aina kauhea hinku päästä kilpailemaan ja näidenkin kilpailuiden katseleminen herätti taas kunnon kisaamisinnon. HIHSissä ratsukoiden verryttelyn ja kisasuoritusen seuraaminen antaa aina kyllä ihan valtavasti motivaatiota keskittyä kunnolla siihen omaan tekemiseen ja päästä kehittymään! Tänä vuonna ratojen huoltaukojen aikana mukavana väliaikaohjelmana ja hyödyllisenä lisänä oli Ruotsin estemaajoukkoeen olympiahopeamitallisti Peder Fredricsonin pitämä miniklinikka! 

Harvemmin sitä pääsee kävelemään World Cupin rataa, nuo 160cm korkeat esteet näyttivät kyllä ihan sairaan isoilta! Johtopaikkaa piti viimeiseen ratsukkoon saakka Ruotsin Henrik von Eckermann joka ratsasti uusinnassa kompastumisesta huolimatta hienosti puhtaan radan. Eckermann ei vastannut spekulointiin olisiko hän voittanut mikäli hevonen ei olisi kompuroinut toiseksi viimeisen esteen alastulossa vaan toivoikin hevosen jalkojen olevan kunnossa ja oli varsin tyytyväinen luokassa tuohon toiseen sijaan. Luokan voittoon ratsasti illan viimeinen ratsastaja Jur Vrieling! 

Taas saa vuoden odottaa seuraavaa Hihssiä!

0

Pähkinä purtavaksi

Viime hyppärillä itselleni vähintäänkin harmaita hiuksia tuotti neljän kavaletin tehtävä ja olo olikin melkoisen turhautunut oman ratsastuksen suhteen kun tehtävä ei lähtenytkään rullaamaan ihan niin kuin kuuluisi. Tätä samaista tehtävää saatinkin tulla ja jankata miltein koko hyppärin ajan niin kauan kunnes se alkoi sujumaan edes jotenkin ja kunnes muistin itse ratsastaa ja keskittyä. Päätyyn oli kasattu neljä kavalettia vastakkain pysty sekä vaakasuunnassa, oikeassa kierroksessa aina kavaletin ylitettyä käännettiin oikealle ja vasemmasta suunnasta tultaessa sitten käännettiin aina vasemmalle. Muistan,että tämän tyyliset kavaletti tehtävät olivat jo aikoinaan Geen kanssa mulla sellaisia ei niin lemppari tehtäviä joista ei meinannut ikinä tulla yhtään mitään kun oma keskittyminen herpaantui aina niin helposti.. 

Hyvä ja hyödyllinen tehtävä tämäkin ei siinä mitään mutta kun tehtävä ei lähtenytkään rullamaan niin kuin kuuluisi tulin ihan äärettömän hätäiseksi. Tuntui,että tila loppui oven vieressä kesken ja juurikin noissa päädyissä lähdin kääntämään aina todella nopeasti seuraavalla kavaletille sen sijaan kuin olisin voinut rauhassa käyttää sen koko tilan ennen seuraavaa kavalettia hyödyksi.. omat kantapäät eivät tuntuneet pysyvän alhaalla millään, moottori hyytyi kaarteissa ja mitäs kaikkea vielä muuta.. Niin paljon muistettavaa sekä korjattavaa ja kun ajatus herpaantui meni koko homma aika räpeltämiseksi :D Heti kun touhussa pysyi se ajatus mukana saatinkin homma jotenkuten pelittämään ja pari kierrosta olikin ainakin alkuun nähden paljon parempia. Jätettiin tämä tehtävä hautumaan ja tätä nyt ainakin saadaan jatkossa treenata! 

Koska kyseiseen tehtävään menikin sen verran enemmän aikaa tultiin lopussa vain ihan muutaman kerran paria okseria kummastakin suunnasta. Kun saatiin näille onnistuneet hypyt niihin olikin hyvä tältä erää lopettaa! Jos nyt jotain positiivista omasta ratsastuksesta tarvitsee tämän tunnin jäljiltä sanoa niin ainakin mulla taitaa miltein jokaisessa kuvassa olla katse eteenpäin :D 

Kuvista kiitos Maijulle!

2

Sänkkärillä

Syksyn saapuessa sitä masennutaan sateista sekä pimenivistä illoista ja aletaan haikailemaan sen menneen kesän perään. Vaikka kesä on ihan ehdottomaasti mun lempivuodenaika enkä syksystä taikka talvesta niinkään sen enempää välitä täytyy myöntää,että on tuo ruska ollut aika kaunista ja vielä on onneksi ollut suht lämpimiä päiviäkin! Tuon väriloiston ja aurinkoisten syyspäivien lisäksi syksyssä kyllä ehdottomasti parasta on sänkkärillä ratsastaminen! Siitä onkin vuosi jos toinenkin kun olen viimeksi päässyt sänkipellolle ratsastamaan, viime kerta taitaakin ajoittua niinkin pitkälle ajalle jolloin vielä vuokrasin Divaa! Joten olinkin enemmän kuin innoissani kun Ministerin nykyisen kotitallin lähettyvillä on pelto jossa saa ratsastaa. 

Muutama viikko takaperin ehdittiin Ministerin kanssa suunnata sänkipellolle ennen kuin melkein yli viikon kestäneet ja edelleenkin jatkuvat sateet alkoivat. Pyörittiin Minkun kanssa pellolla vailla sen suurempia suunnitelmia melko rennon kaavan mukaan. Ei lähdetty spurttailemaan tai hurjastelemaan vaikka tilaa tuohonkin olisi löytynyt ihan riittävästi vaan sen sijaan ratsastin askellajit läpi hillitysti. Minkku liikkuikin alusta alkaen oikein terävästi omalla moottorilla ja tuntuikin varsin hyvältä ja tyytyväiseltä alusta loppuun saakka! 

Kuvailtiin tuolloin myös Essin kanssa pitkästä aikaa päittäin joten näistä kivoista kuvista iso kiitos Essille! 

0

Jännitystä lauantaihin

Tovi jos toinenkin on vierähtänyt siitä kun olen viimeksi raapustanut blogiin kotitreeneistä yhtään mitään. Ollaan kesän ja nyt tämän alkaneen syksynkin puolella hypätty melkeinpä vain kisoissa sillä niitä on ollut aika useana viikonloppuna lähes  peräkkäin, toki välissä ollaan treenattu kotosalla jos kisoista on ollut pidempi tauko mutta näiltä kerroilta ei ole kertynyt minkäänlaista materiaalia. Alunperin nyt viikonloppuna oli suunnitelmissa lähteä tänään sunnuntaina Saloon 2-tason kilpailuihin hyppäämään mutta vetoauton vielä puuttuessa skipattiin nämä kisat. Kun kilpailut jäivät välistä päätettiinkin hypellä eilen illalla ihan vain kotosalla Minkun omistajan silmän alla ja samalla aloitettiin hallikausi näin treenien muodossa. Tältäkään hyppykerralta mulla ei tosin ole kovin kummoista materiaalia tuon yhden videopätkän lisäksi joten ohessa pari Emman räpsimää kuvaa tältä päivältä kun kävin liikuttamassa Minkun kevyesti.

Minkku on ollut nyt todella hyvän tuntuinen ratsastaa ja sama moodi jatkui myöskin eilen! M oli alusta alkaen terävä ja liikkui hyvin omalla moottorilla eteen. Maneesiin oli kasattu kolme estettä.- Okseri, pysty sekä kavalettipysty joita tultiin nopeilla käännöksillä uusintateillä sekä pidemmillä teillä. Verkattiin alkuun pystyllä jonka jälkeen tultiin muutamaan otteeseen korotettuna kavaletti-okseri-kavaletti jumppana. Kun oltiin tultu tehävä pari kertaa pidemmillä lähestymisillä saatinkin tulla sama homma uusinta teillä, pystyltä okserille vasemmassa suunnassa oli vielä helpon tuntuinen mutta tuolta okserilta viimeiselle pystylle kaarre teki vähän tiukkaa vaikka hyvin siitä loppujenlopuksi suoriuduttiinkin. Sama homma tultiin myös toisesta suunnasta jolloin viimeinen pysty oli nyt ensinmäisenä ja tästä tiukempi kaarre okserille.. Minkku teki tässä ihan todella hyvän hypyn okserille ja kun oltiin jo laskeuduttu ja kääntämässä viimeiselle kavalettipystylle huomattiin molemmat olevamme nokillamme maassa kun pohja ilmeisesti lipesi alta. Tuo tilanne meni todella nopeasti joten en oikein ehtinyt tajuamaan mitä oikein kävikään. Homma näytti varmaan hurjemmalta kuin miltä itse tuntui. Maastoutuessa tuntui ja näyttikin ihan siltä,että Minkku olisi tullut suoraan mun päälle mutta onneksi se nousi samantien tuosta ylös. Vasta näin jälkikäteen tuli ymmärrys,siitä mitä tuossa olisi voinut pahimmillaan tapahtua.. Sattuuhan näitä ja varsinkin kisoissa näkee joskus jonkun ratsastavan kumoon mutta omalle kohdalle tälläistä ei ikinä ennen ole sattunut. Onneksi kumminkin selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja hevonen oli kunnossa, liikkui puhtaasti,samalla lailla kuin ennen kaatumistakin. En edes muista milloinkohan viimeksi olisin tippunut.. mutta nyt on sitten Ministerinkin selästä jalkauduttu.

Tämän episodin jälkeen lähdin vähän itse himmailemaan oman ratsastuksen suhteen jonka vuoksi homma ei hetkellisesti rullannutkaan ihan niin hyvin ja sujuvasti kuin ennen tuota kaatumista. Kaarteissa kun olisi pitänyt muistaa riittävä moottori  en oikeastaan tehnytkään mitään vaan lähinnä jähmetyin.. Pari kertaa kun tultiin uudelleen alkoi homma taas onneksi omalta osalta sujumaan ja saatinkin loppuun onnistuneita hyppyjä. Minkku kääntyi todella näppärästi ja mulla oli melkein ongelmia pysyä kyydissä :D Onnistuneisiin hyppyihin olikin hyvä lopettaa! Kaatumista lukuunottamatta tunti meni kyllä kokonaisuudessaan aika kivasti ja tästä jäikin hyvä fiilis, Minkku tuntui hyvältä ja terävältä ja teki oikein sujuvia hyppyjä!

Ohessa lyhykäinen video, ensinmäinen pätkä on ihan tunnin alusta ja tuo toinen pätkä kaatumisen jälkee. Tippuminen ei videolle tallentunut :D

0