BLOGIN TAKANA

★21-vuotias Turkulainen hevosharrastaja.
★Ylläpitohevosen Glitterin jälkeistä elämää uuden hevosuttavuuden Ministerin kanssa.
★Valmentaudun aktiivisesti ja tavoitteet ovat kilpailemisessa!

» Lue lisää minusta


17. joulukuuta 2017

Syypää mun hymyyn!


Jos ei muuten niin ainakin hevosvuotena tämä 2017 vuosi on ollut heittämällä ehkä yksi parhain vuosi sitten hetkeen! Aika on kyllä rientänyt ihan hurjaa vauhtia ja Ministerin kanssa tuli yksi yhteinen vuosi juuri täyteen.. Vaikkakin tuntuu ihan siltä, että juurihan vasta aloitin tuon kimon kanssa. Paljon on vuodessa kyllä ehtinyt tapahtua, ollaan koettu onnistumisia kuin niitä epäonnistumisiakin.Oon vaan niin onnellinen ja kiitollinen tuon kimon tulosta mun elämään ja ennen kaikkea niin kiitollinen tästä Minkun omistajalle! Parempaa hevosta en olisi voinut edes toivoa.Minkku on ehtinyt opettaa mulle kyllä ihan valtavasti tässä ajassa. Kisakausi päästiin aloittamaan kesäkuussa jonka jälkeen päästiinkin aika ahkerassti käymään kisoissa ja sain sitä paljon kaivattua kisarutiinia..Kilpailuissa käymisestä alkoi pikkuhiljaa tulla hauskaa ja mun turha jännitteminen saatiin aikalailla kuriin,oma tekeminen on parantunut sen turhan jännityksen karistuttua. 

Kaikenkaikkiaan olen siis äärettömän kiitollinen tästä vuodesta ja toivon,että tuleva 2018 vuosi tulee olemaan vähintäänkin yhtä antoisa ja opettavainen kuin mitä tämäkin vuosi on kokonaisuudessaan ollut!  


2

31. lokakuuta 2017

Syksyn kohokohta - HIHS



Helsinki International Horse Show on ehdottomasti joka vuosi ollut se syksyn kohokohta ja sunnuntaina ratsastettu World Cupin osakilpailu on nähtävä kyllä aina joka vuosi paikanpäältä! Se tunnelma mikä hallissa aina vallitsee kun yleisö elää suorituksissa ihan täysillä mukana on jotain niin hienoa,ratojen viimeisillä esteillä yleisö suorastaan pidättää aina hengitystä. Alunperin olisin halunnut lähteä myös lauantai päiväksi mutta koska Turku-Helsinki välin edestakaisin useasti ajaminen ei olisi ollut kovinkaan järkevää lähdinkin vain sunnuntaiksi. Tänä vuonna olin etuoikeutettu kun sain mahdollisuuden lähteä Hihssiin Playsson.netin puolesta. Tämän vuotinen Hihs olikin itselleni jo neljäs peräkkäinen vuosi!  Mun sunnuntai päivä kului areenan reunalla seuraten maailman huippuja! 

Expo ehdittiin kiertää pariinkin eri otteeseen ympäri ja vaikka kaikkea kivaa ostettavaa olisi ollut tarjolla vaikka kuinka niin ensinmäistä kertaa varmaan ikinä lähdin kumminkin tyhjin käsin tuolta pois. Aurinkolipalliset kypärät tuntuvat tällä hetkellä olevan kovassa huudossa kun erityisesti ainakin oma huomioni kiinnittyi siihen,että niitä näkyi olevan myynnissä melkoisen paljon. Nämäkin herättävät paljon mielipiteitä mutta itse ainakin tykkään!


Nämä kuvat ovat Essin käsialaa! 

Muiden kisaamista katsellessa sitä tuleekin itselle aina kauhea hinku päästä kilpailemaan ja näidenkin kilpailuiden katseleminen herätti taas kunnon kisaamisinnon. HIHSissä ratsukoiden verryttelyn ja kisasuoritusen seuraaminen antaa aina kyllä ihan valtavasti motivaatiota keskittyä kunnolla siihen omaan tekemiseen ja päästä kehittymään! Tänä vuonna ratojen huoltaukojen aikana mukavana väliaikaohjelmana ja hyödyllisenä lisänä oli Ruotsin estemaajoukkoeen olympiahopeamitallisti Peder Fredricsonin pitämä miniklinikka! 


Harvemmin sitä pääsee kävelemään World Cupin rataa, nuo 160cm korkeat esteet näyttivät kyllä ihan sairaan isoilta! Johtopaikkaa piti viimeiseen ratsukkoon saakka Ruotsin Henrik von Eckermann joka ratsasti uusinnassa kompastumisesta huolimatta hienosti puhtaan radan. Eckermann ei vastannut spekulointiin olisiko hän voittanut mikäli hevonen ei olisi kompuroinut toiseksi viimeisen esteen alastulossa vaan toivoikin hevosen jalkojen olevan kunnossa ja oli varsin tyytyväinen luokassa tuohon toiseen sijaan. Luokan voittoon ratsasti illan viimeinen ratsastaja Jur Vrieling! 

Taas saa vuoden odottaa seuraavaa Hihssiä!

0

23. lokakuuta 2017

Pähkinä purtavaksi


Viime hyppärillä itselleni vähintäänkin harmaita hiuksia tuotti neljän kavaletin tehtävä ja olo olikin melkoisen turhautunut oman ratsastuksen suhteen kun tehtävä ei lähtenytkään rullaamaan ihan niin kuin kuuluisi. Tätä samaista tehtävää saatinkin tulla ja jankata miltein koko hyppärin ajan niin kauan kunnes se alkoi sujumaan edes jotenkin ja kunnes muistin itse ratsastaa ja keskittyä. Päätyyn oli kasattu neljä kavalettia vastakkain pysty sekä vaakasuunnassa, oikeassa kierroksessa aina kavaletin ylitettyä käännettiin oikealle ja vasemmasta suunnasta tultaessa sitten käännettiin aina vasemmalle. Muistan,että tämän tyyliset kavaletti tehtävät olivat jo aikoinaan Geen kanssa mulla sellaisia ei niin lemppari tehtäviä joista ei meinannut ikinä tulla yhtään mitään kun oma keskittyminen herpaantui aina niin helposti.. 


Hyvä ja hyödyllinen tehtävä tämäkin ei siinä mitään mutta kun tehtävä ei lähtenytkään rullamaan niin kuin kuuluisi tulin ihan äärettömän hätäiseksi. Tuntui,että tila loppui oven vieressä kesken ja juurikin noissa päädyissä lähdin kääntämään aina todella nopeasti seuraavalla kavaletille sen sijaan kuin olisin voinut rauhassa käyttää sen koko tilan ennen seuraavaa kavalettia hyödyksi.. omat kantapäät eivät tuntuneet pysyvän alhaalla millään, moottori hyytyi kaarteissa ja mitäs kaikkea vielä muuta.. Niin paljon muistettavaa sekä korjattavaa ja kun ajatus herpaantui meni koko homma aika räpeltämiseksi :D Heti kun touhussa pysyi se ajatus mukana saatinkin homma jotenkuten pelittämään ja pari kierrosta olikin ainakin alkuun nähden paljon parempia. Jätettiin tämä tehtävä hautumaan ja tätä nyt ainakin saadaan jatkossa treenata! 


Koska kyseiseen tehtävään menikin sen verran enemmän aikaa tultiin lopussa vain ihan muutaman kerran paria okseria kummastakin suunnasta. Kun saatiin näille onnistuneet hypyt niihin olikin hyvä tältä erää lopettaa! Jos nyt jotain positiivista omasta ratsastuksesta tarvitsee tämän tunnin jäljiltä sanoa niin ainakin mulla taitaa miltein jokaisessa kuvassa olla katse eteenpäin :D 

Kuvista kiitos Maijulle!


2

17. lokakuuta 2017

Sänkkärillä

Syksyn saapuessa sitä masennutaan sateista sekä pimenivistä illoista ja aletaan haikailemaan sen menneen kesän perään. Vaikka kesä on ihan ehdottomaasti mun lempivuodenaika enkä syksystä taikka talvesta niinkään sen enempää välitä täytyy myöntää,että on tuo ruska ollut aika kaunista ja vielä on onneksi ollut suht lämpimiä päiviäkin! Tuon väriloiston ja aurinkoisten syyspäivien lisäksi syksyssä kyllä ehdottomasti parasta on sänkkärillä ratsastaminen! Siitä onkin vuosi jos toinenkin kun olen viimeksi päässyt sänkipellolle ratsastamaan, viime kerta taitaakin ajoittua niinkin pitkälle ajalle jolloin vielä vuokrasin Divaa! Joten olinkin enemmän kuin innoissani kun Ministerin nykyisen kotitallin lähettyvillä on pelto jossa saa ratsastaa. 


Muutama viikko takaperin ehdittiin Ministerin kanssa suunnata sänkipellolle ennen kuin melkein yli viikon kestäneet ja edelleenkin jatkuvat sateet alkoivat. Pyörittiin Minkun kanssa pellolla vailla sen suurempia suunnitelmia melko rennon kaavan mukaan. Ei lähdetty spurttailemaan tai hurjastelemaan vaikka tilaa tuohonkin olisi löytynyt ihan riittävästi vaan sen sijaan ratsastin askellajit läpi hillitysti. Minkku liikkuikin alusta alkaen oikein terävästi omalla moottorilla ja tuntuikin varsin hyvältä ja tyytyväiseltä alusta loppuun saakka! 

Kuvailtiin tuolloin myös Essin kanssa pitkästä aikaa päittäin joten näistä kivoista kuvista iso kiitos Essille! 

0

1. lokakuuta 2017

Jännitystä lauantaihin


Tovi jos toinenkin on vierähtänyt siitä kun olen viimeksi raapustanut blogiin kotitreeneistä yhtään mitään. Ollaan kesän ja nyt tämän alkaneen syksynkin puolella hypätty melkeinpä vain kisoissa sillä niitä on ollut aika useana viikonloppuna lähes  peräkkäin, toki välissä ollaan treenattu kotosalla jos kisoista on ollut pidempi tauko mutta näiltä kerroilta ei ole kertynyt minkäänlaista materiaalia. Alunperin nyt viikonloppuna oli suunnitelmissa lähteä tänään sunnuntaina Saloon 2-tason kilpailuihin hyppäämään mutta vetoauton vielä puuttuessa skipattiin nämä kisat. Kun kilpailut jäivät välistä päätettiinkin hypellä eilen illalla ihan vain kotosalla Minkun omistajan silmän alla ja samalla aloitettiin hallikausi näin treenien muodossa. Tältäkään hyppykerralta mulla ei tosin ole kovin kummoista materiaalia tuon yhden videopätkän lisäksi joten ohessa pari Emman räpsimää kuvaa tältä päivältä kun kävin liikuttamassa Minkun kevyesti.


Minkku on ollut nyt todella hyvän tuntuinen ratsastaa ja sama moodi jatkui myöskin eilen! M oli alusta alkaen terävä ja liikkui hyvin omalla moottorilla eteen. Maneesiin oli kasattu kolme estettä.- Okseri, pysty sekä kavalettipysty joita tultiin nopeilla käännöksillä uusintateillä sekä pidemmillä teillä. Verkattiin alkuun pystyllä jonka jälkeen tultiin muutamaan otteeseen korotettuna kavaletti-okseri-kavaletti jumppana. Kun oltiin tultu tehävä pari kertaa pidemmillä lähestymisillä saatinkin tulla sama homma uusinta teillä, pystyltä okserille vasemmassa suunnassa oli vielä helpon tuntuinen mutta tuolta okserilta viimeiselle pystylle kaarre teki vähän tiukkaa vaikka hyvin siitä loppujenlopuksi suoriuduttiinkin. Sama homma tultiin myös toisesta suunnasta jolloin viimeinen pysty oli nyt ensinmäisenä ja tästä tiukempi kaarre okserille.. Minkku teki tässä ihan todella hyvän hypyn okserille ja kun oltiin jo laskeuduttu ja kääntämässä viimeiselle kavalettipystylle huomattiin molemmat olevamme nokillamme maassa kun pohja ilmeisesti lipesi alta. Tuo tilanne meni todella nopeasti joten en oikein ehtinyt tajuamaan mitä oikein kävikään. Homma näytti varmaan hurjemmalta kuin miltä itse tuntui. Maastoutuessa tuntui ja näyttikin ihan siltä,että Minkku olisi tullut suoraan mun päälle mutta onneksi se nousi samantien tuosta ylös. Vasta näin jälkikäteen tuli ymmärrys,siitä mitä tuossa olisi voinut pahimmillaan tapahtua.. Sattuuhan näitä ja varsinkin kisoissa näkee joskus jonkun ratsastavan kumoon mutta omalle kohdalle tälläistä ei ikinä ennen ole sattunut. Onneksi kumminkin selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja hevonen oli kunnossa, liikkui puhtaasti,samalla lailla kuin ennen kaatumistakin. En edes muista milloinkohan viimeksi olisin tippunut.. mutta nyt on sitten Ministerinkin selästä jalkauduttu.

Tämän episodin jälkeen lähdin vähän itse himmailemaan oman ratsastuksen suhteen jonka vuoksi homma ei hetkellisesti rullannutkaan ihan niin hyvin ja sujuvasti kuin ennen tuota kaatumista. Kaarteissa kun olisi pitänyt muistaa riittävä moottori  en oikeastaan tehnytkään mitään vaan lähinnä jähmetyin.. Pari kertaa kun tultiin uudelleen alkoi homma taas onneksi omalta osalta sujumaan ja saatinkin loppuun onnistuneita hyppyjä. Minkku kääntyi todella näppärästi ja mulla oli melkein ongelmia pysyä kyydissä :D Onnistuneisiin hyppyihin olikin hyvä lopettaa! Kaatumista lukuunottamatta tunti meni kyllä kokonaisuudessaan aika kivasti ja tästä jäikin hyvä fiilis, Minkku tuntui hyvältä ja terävältä ja teki oikein sujuvia hyppyjä!

Ohessa lyhykäinen video, ensinmäinen pätkä on ihan tunnin alusta ja tuo toinen pätkä kaatumisen jälkee. Tippuminen ei videolle tallentunut :D
0

26. syyskuuta 2017

Ihan tavallista meille kuuluu




 

Näidenkin kuvien ottamisesta tuntuu olevan lähes jo melkein ikuisuus samoin ikuisuus myös siitä kun olen viimeksi ehtinyt päivittelemään mitään tänne blogin puolelle..  Kaiken työajan ulkopuolisen ajan olen pyhittänyt talleilulle, kavereille sekä sille ihan tavallisellekkin elämälle joten blogi on jäänyt vahingossa vähän taka alalle. Tosin eipä tässä ole kauheasti uutta materiaaliakaan syksyltä kertynyt. Torstaiksi onneksi sovittiin Essin kanssa kuvaustreffit joten asiaan lienee tulossa pikimmiten muutosta! Arki rullaa Ministerin kanssa tasaiseen ja todella kivaan tahtiin eteenpäin. Viime viikonloppuna meidän oli alunperin tarkoitus lähteä lauantaina hyppäämään Ypäjälle kisoihin mutta reissu harmiksi peruuntuikin vetoauton puuttuessa. Pikkuhiljaa alkaa käymään vähiin nämä tämän kauden kilpailut.. Mihin tämä aika oikein menee kun tuntuu,että vastahan aloitettiin kisakausi..noh vielä olisi parit kisat suunnitelmissa :)

 Nämä kaikki kuvat ovat Annikan käsialaa kun Annika kävi yhtenä elokuisena lauantaiaamuna kuvailemassa taas ihan älyttömän kivoja kesäisiä kuvia Ministerin kotitallilla. Kuvat puhukoot tältä erää puolestaan!

 
0

30. elokuuta 2017

Salo Autumn Show

Kisapostausta kisapostauksen perään! Vielä kun sunnuntaisista Salon kisoista asiat ovat vielä sen verran hyvässä muistissa niin jatketaan vielä tämän postauksen verran kisapostauksen merkeissä. Viimeisiä ulkokisoja viedään, eikä tässä enään kovin monet ulkokisat ehdi olemaan ennen kuin hallikausi pyörähtää käyntiin ..Mihin tämä aika oikein kuluu?  Tosiaan suuntana oli tällä kertaa Salon  kilpailut jossa hypättiin Minkun kanssa 100cm luokka. 


Tuo metrin luokka oli aamun ensinmäinen luokka joka alkoi jo 9 aikaan  joten herätyskello soi jo aivan tolkuttoman aikaisin jotta ehdittiin lastaamaan hevoset ja suuntaamaan kohti Saloa siinä ennen seitsemää. 
Kilpailupaikalla käytiin ensitekijöiksi kävelemässä rata jonka jälkeen suunnattiin varustamaan hevoset ja siitä pikkuhiljaa siirtymään verryttelyn puolelle. Luokassa oli 15 lähtijää joista olin toisiksi viimeinen lähtijä joten ennen verryttelyyn siirtymistä ehdin kävellä sekä ravailla hetken aikaan maneesilla. Verkassa Minkku oli äärimmäisen tahmean ja hitaan tuntuinen ja tuntui vertyvän kovin hitaasti. Loppua kohden kumminkin parani ja saatiin hyvät hypyt verkkaesteille joiden pohjalta jäätiin odottelemaan vuoroamme.

 Kaikki kuvat ©Hensku



Itse rata oli arvostelultaan 367.1 eli puhtaat jatkoivat heti perään uusintaan. Alkuradasta sain aika paljon ratsastaa eteen eikä Minkku oikein tuntunut liikkuvan kunnolla samanlaisella moottorilla eteen kuin mitä vaikka viime Ypäjän kisoissa. Kumminkin rata parani koko ajan loppuun päin ja hyppyihin Minkku lähti koko ajan sieltä mistä pyysikin. Sarjalle sain tuotua hyvin mihin olen taas varsin tyytyväinen,etten tälläkään kertaa itse kussut koko sarjaa :D Perusradalta puhdas mutta uusinnasta harmillinen 4vp kun 11 esteelle paikka ajautui melkoisen pohjaan josta napattiin puomi. Ei meidän paras rata mutta ei nyt kumminkaan huonoinkaan ja kaikenkaikkiaan radasta jäikin hyvä fiilis, tästä on taas hyvä jatkaa seuraaviin kisoihin! 


0

22. elokuuta 2017

Ypäjä


Mä oon vaan niin onnellinen ja kiitollinen tästä kimosta kaverista,että en kestä! Ihan vieläkin hymyilyttää nämä sunnuntaiset kisat. Tosiaan suuntana oli tällä kertaa Ypäjä. Sunnuntaina noissa nuorten hevosten festareissa oli aamun ensimäinen luokka avoimena 90/100/110cm valitsemallaan korkeudella jossa hypättiin Minkun kanssa rata metrin korkeudella.

Kilpailut alkoivat kymmeneltä ja perillä kisapaikalla oltiin noin.tunti ennen luokan alkua. Ehdittiin hyvin kävellä rata sekä varustaa Minkku ilman kiirettä sekä verrytellä rauhassa. Rata oli ihan todella simppeli ja helposti muistettava, arvostelultaan A.2.0. Alkuun verkassa Minkku ei oikein tuntunut liikkuvan eteen.. verkassa oli paljon muita ratsukoita samaan aikaan ja hevosia tuntui vain sujahtavan edestä, takaa ja sivuilta ohitse joten tällä lieneen osuutta asiaan. Yksin ollessa radalla moodi oli ihan erillainen eikä tarvinnut paljon kyllä ratsastaa eteen :D Verkkaesteille kumminkin saatiin suht hyviä ja teräviä hyppyjä joiden pohjalta jäätiin positiivisin mielin odottelmaan omaa vuoroamme.

 Kaikki kuvat ©Hensku


Ensinmäisen esteen jälkeen ei ollut enään tosiaankaan tahmeudesta tietokaan. Mietin vain,että en lähde liikaa nyppimään laukkaa pois vaan annan sujua. Sarjavälissä sai vähän pidättää. Sarjasta olen varsin tyytyväinen sillä tuntuu,että kaikissa edellissä kisoissa olen itse kussut aina sarjoille lähestymiset. Kutoselta seiskalle oli pitkä lähestyminen johon en oikein itse hahmottanut kunnollista paikkaa, Minkku olisi voinut hypätä kauempaa mutta tulikin ihan aavistuksen lähelle jolloin hipaistiin puomi matkaan. Kokonaisuudessan rata oli kyllä sujuva ja ehdottomasti meidän tähänastisista radoista paras. Taisin sanoa samaa myös viime kisapostauksessa mutta tämä rata tuntui vielä sitäkin paremmalta! :D


Ilman tuota puomia oltaisiin tällä ajalla napattu luokasta kolmas sija, mutta loppujenlopuksi sijoituttiin neljällä  virhepisteellä tässä luokassa seitsemänsiksi! Kieltämättä tuloksia katsellessa tuo puomi ehti ehkä ihan hetken aikaa harmittamaan mutta olen kyllä ihan äärettömän tyytyväinen tähän kisareissuun! Näistä kisoista jäi kyllä niin hurjan hyvä fiilis :)  Kisoissa käymisestä on tullut hauskaa ja mun turha paniikin omainen jännittämien on saatu kuriin, muistan jopa nykyään hengittää radalla :D Tällä viikolla viikonloppuna suuntana onkin Salo.

0

13. elokuuta 2017

Maastoesteillä!


Meidän on jo kevään sekä tämän kesän aikana pitänyt Minkun kanssa hypätä jo aikaisemmin maastoesteitä mutta joka kerta tuo on jäänyt vain ajatuksen tasolle kuskin jänistämisen takia ja ollaan tyydytty vain niihin rataesteisiin.. Kun hevonen asuu tallilla jossa on noin hyvät puitteet maastoesteille olisihan se tyhmää jättää  hyödyntämättä tätä joten kesän ajan olen kerännyt rohkeutta ja nyt vihdoin ja viimein perjantaina rohkenin  maastoesteitä sitten hyppelemään! Ensinmäisen kerran olen hypännyt maastoesteitä Glitterin kanssa parisen vuotta sitten kesällä (tästä postaukseen) ja muistan vain miten tuolla kerralla kauhistelin noita esteitä ja jännitin aivan tolkuttomasti :D Minkku on sen verran varma kokenut konkari, ettei mun
olisi tarvinnut näitä todellakaan edes jännittää mutta minkäs sitä teet :D


 Verryteltiin kentällä jossa otettiin myös yksittäiselle pystylle parit hypyt kahdeksikolla ennen kuin siirrtyttiin itse asiaan. Aloiteltiin ihan pienen pienestä puisesta esteestä jota tultiin muutaman kerran kummastakin suunnasta. Alkuun tultiin vähän liian hitaassa laukassa ja  mulle saikin huutaa muutmaan otteeseen,että enemmän laukkaa jonka jälkeen homma luonnollisesti helpottuikin huomattavasti. Mä jopa hymyilenkin tuossa ensimäisessä estekuvassa joten se siitä jännittämisestä kun päästiin itse asiaan.

Tuon pienen pystyn jälkeen taidettiin tulla muutaman kerran pari yksittäistä ennen kuin hypättiin pitkällä suoralla olevat kolme estettä. Suoran ensimäiselle esteelle otettiin yhden kerran kielto ihan vain siitä syystä kun itse lähdin nyppimään ihan liikaa laukkaa pois. Pari kertaa kun oltiin tultu tuota suoraa ehti hevonenkin koko ajan innostumaan ja loppuajan Minkku viiletti esteiltä toiselle korvat töttöröllä ihan innoissaan, ihana!


Suoran jälkeen tultiin bankettia pari kertaa jonka jälkeen siirryttiinkin pikkuhiljaa kohti pikkukenttää.. Pikkukentän vierestä hypättiin rengasestettä sekä puuestettä. Pikkukentällä tultiin mökkiestettä sekä vähän kapeampaa mökkiestettä. 


Viimeiseksi siirryttiin kohtaan jossa yleensä on ollut aina vettä mutta nyt tuosta on vesi kuivunut kokonaan pois eikä siinä ole tainnut olla vettä koko kesänä laisinkaan. Eli laukattiin pari kertaa pelkästään tuon vesikohdan  läpi josta ylöshyppy ylämäkeen.. tämän jälkeen tultiin pelkkä yksittäinen punainen este ja aivan viimeiseksi punainen ja siitä ylöshyppy ylämäkeen. Onnistuneisiin hyppyihin oli hurjan hyvä lopettaa, jäi kyllä niin hyvä fiilis!


Tämä olikin sen verran hauskaa touhua,että  täytyy tässä ehdottomasti vielä joskus uudemman kerran näitä päästä hyppelemään :)

Pidättekö te maastoesteiden hyppäämisestä?





0

Copyright

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2016