Salo 90cm

Sunnuntaina suunnattiin aamusta kohti Salon kisoja joihin lähdettiin Glitterin kanssa hyppäämään 90cm luokka, arvosteluna tässä oli 367.1. Kisapaikalla olimme perillä suhteellisen hyvissä ajoin sillä edellinen luokka oli vielä käynnissä ja strattasin itse vasta numerolla 24. Gee sai hetken odotella kopissa sillä välin kun lähdin itse odottelemaan radankävelyä. Rata itsessään oli helposti muistettava, simppeli eikä siinä olisi pitänyt olla juurikaan mitään sen kinkkisempää. 

Kun rata oli kävelty suuntasin kaikessa rauhassa varustamaan hevosen jonka jälkeen suuntasimme pikkuhiljaa kohti verryttelyä. Verkassa Gee oli oikeastaan alusta alkaen miellyttävän tuntuinen. Oma panikoiminen alkoi vasta radalla joten verryttelyssä meillä oli vielä joku tolkku tekemisessä mukana. Gee ei ollut yhtään vahva, kuunteli ja teki verkkaesteille sujuvia hyviä hyppyjä.

 Radalla päästiin kolmoselle asti johon Gee veti stopit. Toisen esteen jälkeen jäin itse matkustelemaan mikä sitten kostautui tietysti tuolle kolmoselle. Kiellon jälkeen sitä muisti sitten ratsastaakkin ja meno oli viimeistä linjaa lukuunottamatta suht sujuvaa. En tiedä mitä tuossa viimeisellä linjalla oikein tapahtui saati mitä mun päässä sitten ikinä liikkuikaan mutta lähdin vain nyppimään laukkaa  pois ja miettimään liikoja paikan suhteen minkä seurauksena Gee ajautui viimeiselle aivan pohjaan... Se puolestaan oikein sanoi tuossa kohtaa "pidä kii, mä hoidan tän" Geelle olisi ollut kyllä kaikki syyt kieltää siihen mutta sen sijaan se handlasi tilanteen ja pomppasi siitä yli. Koskakohan sitä itse oikein oppisi lopettamaan sen turhan hätiköimisen ja sen sijaan oppia ratsastamaan.. 

Jos nyt kumminkin verrataan viime kisoihin radan jälkeen fiilis ei ollut oikeastaan yhtään niin pettynyt.. tottakai omat mokailut harmittivat ja ärsyttivät mutta sen sijaan positiivista oli,että Glitteri tuntui nyt tällä kertaa ihan puolet paremmalta kuin mitä viime kisoissa, se ei tullut missään kohtaan yhtään vahvaksi ja tuli esteiden jälkeen hyvin takaisin ja innoissaan paineli korvat töttöröllä kohti esteitä, eikä me sentään hylätyllä tuloksella lähdetty kotiin. Tää mun turha jännittäminen kisoissa on ehdottomasti pakko saada kitkettyä pikimmiten pois... Treeneissä sujuu ja hevonen on tuntunut hyvältä eikä vastaavanlaisia ongelmai tule kotona mutta joka kerta kisoissa multa katoaa totaalisesti ajatus siitä omasta tekemisestä... Tarvitaan vain niin paljon rutiinia ja ratoja alle niin eiköhän se luotto omaan tekemiseen ala pikkuhiljaa sieltä löytymään, ainakin toivottavasti!

Linkki videoon