BLOGIN TAKANA

★21-vuotias Turkulainen hevosharrastaja.
★Ylläpitohevosen Glitterin jälkeistä elämää uuden hevosuttavuuden Ministerin kanssa.
★Valmentaudun aktiivisesti ja tavoitteet ovat kilpailemisessa!

» Lue lisää minusta


14. joulukuuta 2015

Laukkaa kaarteessa niin elämä on paljon helpompaa

Laukkaa, laukkaa enemmän, istu hiljaa, älä puske ja työnnä kohti estettä, älä tee niin paljon.. Samoja asioita joita mulle on sanottu varmaan  miljoona kertaa aikaisemminkin mutta jotka toistuvat silti siitä huolimatta lähes joka kerta...  Koskakohan sitä oikein oppis? Eilen meillä oli jälleen Kaisan hyppäri joka nyt ei sujunut mitenkään erityisen kehuttavasti omalta osaltani. Tai välillä oli pätkiä kun homma toimi ja välillä kun mistään ei taas tullut mitään. Jotain positiivista,että loppuakohden meno sentään  parani jonkun verran  mutta koko tunnin olin kyllä niin kohmeessa ja ajatukset olivat ihan jossain muualla. Kun pääsin vihdoin tallilta kotiin olo oli edelleen ihan ihmeellinen ja tajusin mitata illemmalla kuumeen, 38 asteen kuume nyt ainakin selittikin osittain tuon kuskin kohmeisuuden...

Pientä radan tynkää tultaessa laukka pääsi kuolemaan helposti jo kaarteissa enkä tehnyt  mitään asian eteen estettä lähestyessä enkä edes tiedä,että miksi..  Ajauduin vain jatkamaan kohti estettä laukan hyytyessä ja tottakai näillä kerroilla tuli stopit. Jos laukka kuolee jo kaarteessa niin eiköhän silloin kannattaisi reagoida siihen jotenkin ja tehdä asian eteen jotain. Vaihtoehtoisesti kun en nähnytkään paikkaa lähdinkin työntämään kohti estettä hullun lailla jolloin tottakai myös Gee kielsi. Sarjojen välissä tulin helposti itse ihan liian hätäiseksi ja varmistin jalalla joka askeleella. Jotenkin toi tulee niin vaistomaisesti,että lähden aivan liikaa varmistamaan juurikin vaikka sarjojen välissä,ettei Gee pääsisi kieltämään. Aikaisemmin kun on tullut niitä kieltoja on tuo pinttynyt jotenkin  niin syvälle mun takaraivoon ja  tulee se ihan automaattisesti,että jään jalalla varmistamaan. Tämä pitäisikin saada nyt kitkettyä ihan kokonaan pois. Ei se kiellä jos istun hiljaa enkä lähde puskemaan ja työntämään kohti esteitä ja taas päästiinkin siihen,että mun pitäis oppia luottamaan paremmin  hevoseen. Kas kummaa kun istuin vain hiljaa ja odotin ja tein selässä vähemmän touhu helpottui huomattavasti. Kun muisti laukata kaarteiden läpi ja odottaa esteille  kohti  oli elämä huomattavasti helpompaa.

Ensi viikon lauantaille sovittiin vielä tunti jonka jälkeen todennäköisesti aloitetaan joulun yli kestävä pieni hyppyloma. Katsotaan miten  kuutamolla olenkaan taas tuon loman jäljiltä.. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaathan,että kommenttisi ilmestyy näkyviin vasta kun olen sen hyväksynyt! Epäasialliset sekä arvostelevat kommentit jätetään julkaisematta.

Kiitos kommentistasi! :)
-Moona-

Copyright

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2016