Hyvän mielen valmennus!

Lauantaina meillä oli Kaisan hyppäri. Pidettiin tunti tällä kertaa maneesilla sillä edellispäivän sateiden takia kenttä ei ollut vielä ehtinyt kuivua ja oli melko huonossa kunnossa hyppäämistä ajatellen. Jestas miten tuntuikin alkuun kovin hankalata hypätä pienessä maneesissa kun koko kevät ja kesä ollaan menty ulkona ja totuttu siihen,ettei ihan heti lopu tila kesken niin nyt tuntui,että seinät tulevan koko ajan vastaan ja tila loppuu kesken. Masentaa nyt jo pelkkä ajatuskin pitkästä ja piemästä talvesta sekä aivan liian piiitkästä hallikaudesta..

Aloiteltiin verryttelyjen jälkeen tulemaan toisessä päädyssä isolla pääty-ympyrällä kummastakin suunnasta yhtä kavalettia niin,että pari kierrosta mentiin kootummassa laukassa jonka jälkeen puolestaan lähdin kasvattamaan laukkaa ja käskemään kunnolla eteenpäin. Gee oli alkuun tosi hidas pohkeelle eikä reagoinut siihen niin hyvin kuin olisi pitänyt. Useampi kierros siinä toistettiin temponvaihteluita kumpaankin suuntaan ja pikkuhiljaa loppuakohden alkoi rullaamaan kutakuinkin paremmin! Itse hyppääminen aloiteltiin toisella pitkällä sivulla olevalla jumpalla. Jumpalle Gee teki oikeastaan tosi hyviä hyppyjä. Itse lähdin tosin pariin otteeseen vähän liikaa varmistamaan jalalla okserille etenkin siinä kohtaa kun esteitä nostettiin.. vaikkakin olisi pitänyt luottaa paremmin hevoseen ja antaa sen hoitaa hommansa.

Rata näkyykin jälleen  kokonaisuudessaan videolta sen verran hyvin joten ei siitä sen enempää. Rataa tultaessa Gee tuntui oikeastaan aika hyvältä ja meno tuntui sujuvalta kun muistin itse ratsastaa ja pyörittää laukkaa riittävästi! Naurettiin,että Glitterin kanssa ollaan kyllä käyty melkein kaikki vaiheet läpi. Talvella hevonen juoksi joka valmennukssessa kuin mikäkin kiituri eikä sujuvasta ja rauhallisesta menosta ollut tietokaan kun nyt taas Glitteriä saa ratsataa ihan reippaasti eteen jotta asiat toimivat. Kun näiden kaikkien vaihdeiden läpi ollaan päästy niin joskos löytyisi kunnolla se kultainen keskitie. 

Meillä loppui vähän aika kesken lopussa kun seuraava ratsukko jo odotteli maneesin ovella pääsyä omaan kouluvalmennukseen. Ei mitään paineita mutta viimeinen radan pätkä piti sitten tulla sujuvasti ilman kämmejä. Linjaa tultaessa toisesta suunnasta jäin helposti pumppaamaan kohti estettä kun paikka ei oikein hahmottunut ja tottakai kiellettiin siihen pari kertaa. Vaikka koko valmennus oli muuten rullannut sujuvasti ilman sen suurempia ongelmia ja lopussa tuli pari kämmiä niin homma tuntui kaatuvan siihen. Niinkuin Kaisakin sanoi,että jos radan aikana tulee yksikin epäonnistuminen multa kaatuu koko homma siihen ja touhusta katoaa kokoonaan se ajatus enkä tiedä kuusta enkä maasta yhtään mitään. Ennen mulle kävi näin joka ikisissä kisoissa enkä pystynyt ratkomaan mitään tilanteita radalla epäonnistumisen jälkeen, pasmat menivät aina ihan totaalisen sekaisin. Onneksi näitä kertoja ei tule kisoissa enään niin kauhean useasti mutta pitäisi kyllä päästä tuosta kokonaan eroon niin ihan valmennusten kuin kisojenkin osalta ja muista ratsastaa ajatuksen kannsa samalla lailla kuin ennen kämmejä.

Oltaisiin voitu toistaa radasta vielä pari osaa mutta tosiaan kun aika kävi vähiin niin päätettiin jättää tällä kertaa tähän. Valmennuksesta jäi kumminkin paria kohtaa lukuunottamatta todella hyvä fiilis ja Gee tuntui hyvältä.Kaikenkaikkiiaan hyvän mielen valmennus niiden Salon kisojen jäljiltä! Hovikuvaaja Emma pääsi jälleen kuvailemaan ja saikin räpsittyä ihan yllättävän hyvälaatuisia kuvia maneesista, kiitos näistä!

Linkki videoon